VIREYSTILA

Vireystila ja elämänhallinta sekä niiden merkitys työssä tai muussa toiminnassa

Vireystilalla kuvataan ihmisen virkeyden astetta. Vireystila on sekä psykologinen, että biologinen ilmiö. Vireydellä on suuri merkitys mm. työskentelyyn, keskittymiseen ja oppimiseen. Toisin sanoen vireys on ihmisen fyysistä ja psyykkistä toimintavalmiutta, johon vaikuttavat elimistön ja hermoston säätelymekanismit, ihmisen oma psyyke ja ulkoiset ärsykkeet.

Konkreettisimmillaan vireys voidaan määritellä valve- ja unitilan vaihteluna tai toiminnan aktiivisuuden muutoksena – muutokset näkyvät myös autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi hengityselinten tai sydämen toiminnan muutoksina. Vireyden taso vaihtelee fyysisen kunnon, sairauksien, mielialan tai muun psyykkisen syyn takia – myös ulkoisten ärsykkeiden osuus vireystilan muutoksiin on oleellinen. Vuorokausirytmin sekä sisäisen kellon rytmin muutokset aiheuttavat nopeasti lepo-aktiivisuusrytmin hämärtymistä, keskittymis- ja muistivaikeuksia, päänsärkyä ja muun muassa suoliston kautta välittyvää huonovointisuutta ja pahoinvointia.

Kaikki terveyttä edistävät elämäntavat – riittävä liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto, hyvät ihmissuhteet – edistävät myös untamme.

Alkoholi, kofeiini ja savukkeiden nikotiini vaikuttavat uneen epäedullisesti.

Elämänhallinnassa on kyse siitä, että ohjaat itse elämäsi kulkua ja pystyt vaikuttamaan itseäsi koskeviin päätöksiin mahdollisimman hyvin. Elämänhallinta on taitoa sopeutua muutoksiin, uskoa omiin kykyihinsä ja kykyä nähdä elämä mielekkäänä. Se sulkee sisäänsä kaikki ihmisen elämän osa-alueet: työn, sosiaalisen aseman, asumisen, perhetilanteen, terveyden, työkyvyn ja muut elämisen voimavarat.

Elämänhallinnan tavoitteena on se, että terveys, mieliala, elämäntavat, ihmissuhteet ja käsitys omasta itsestä ovat suurin piirtein tasapainossa. Toisin sanoen kyseessä on siis – näkökulma inhimilliseen toimintaan vaikuttaviin tapahtumiin, joka edistää yksilön suoriutumista elämäntilanteessaan.

Vireystila kuvaa ihmisen virkeyden astetta – virkeimmillään ihminen on heti herättyään

  • virkeys vähenee tasaisesti ennen seuraavaa lepoa
  • suuri merkitys mm. keskittymiselle ja oppimiselle
  • on psykologinen ja biologinen ilmiö
  • vireys on ihmisen fyysistä ja psyykkistä toimintavalmiutta
  • vireyteen vaikuttavat elimistön ja hermoston säätelymekanismit, ihmisen oma psyyke ja ulkoiset ärsykkeet
  • konkreettisimmillaan vireys voidaan määritellä valve- ja unitilan vaihteluna tai toiminnan aktiivisuuden muutoksena
  • muutokset näkyvät myös autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi hengityselinten tai sydämen toiminnan muutoksina
  • vireyden taso vaihtelee fyysisen kunnon, sairauksien, mielialan tai muun psyykkisen syyn takia
  • ulkoisten ärsykkeiden osuus vireystilan muutoksiin on oleellinen
  • vireystaso vaihtelee myös hermostollisen toiminnan seurauksena vuorokausirytmin mukaan
  • muutokset sisäisen kellon rytmissä aiheuttavat nopeasti syömiskäyttäytymisen muutosta, metaboliseen oireyhtymään liittyviä verenkuvamuutoksia ja lepo-aktiivisuusrytmin hämärtymistä, jolla on suora seuraus väsymykseen ja unettomuuteen, keskittymis- ja muistivaikeuksiin, päänsärkyyn ja muun muassa suoliston kautta välittyvään huonovointisuuteen ja pahoinvointiin
  • kaikki terveyttä edistävät elämäntavat – riittävä liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto, hyvät ihmissuhteet – edistävät myös untamme
  • alkoholi, kofeiini ja savukkeiden nikotiini vaikuttavat uneen epäedullisesti
  • hyvät ihmissuhteet vaikuttavat uneemme – mieltä askarruttavien asioiden jakaminen muiden kanssa vähentää stressiä